Tervehdys taas!
Julkasin tossa launatian vastaisena yönä päivityksen, jossa harmittelin sitä että ei ollut rahaa ostaa sitä ihanaa sitteriä. Mutta lauantaina aamulla juttelin 7 aikaan isoveljeni/tulevan sylikummin kanssa ja hän lupas hakee mulle sen sitterin :) Ja voitte vaan kuvitella kuinka onnellinen siitä uutisesta olin :) Mä sain sen :) Ihanan sitterin minkä halusinkin ja ja ja ja oooo en voi sanoin kuvailla tätä tunnetta. Tää päivä alko niin niin hyvin :) Jotain ihan uskomatota :) Nomnom :) Nyt ei sit tarvi murehtii sitäkään enään :) eli ostoslistalta yhteen ruutuun taas rasti :)
Ja itseasiassa toiseenkin juttuun. Veli tuli sitten käymään kahvilla kun toi sen sitterin ja toi samalla yllärin mukanaan. :) Oli meinana luvannut hoitaa pinnasängyn pikkuselle ja sillä oli sitten pinnasänky mukana kanssa :) Eli nyt on sekin murhe pois :) Ja nyt voin rauhassa miettiä sopivaa hoitopöytää ja oon oikeestaan tainnu sen löytääkkin jo :) Ja sitten ostaa myös rattaat jotka on tiedosa, kunhan vaan saan rahat kasaan noutaa ne vanhalta luokkakaverilta :) Ja ne on yhdiselmävaunut tietty :)
Tässä kuvaa pinniksestä ja ihanasta sitteristä :)<3
Tästä kuvasta katsottuna pinniksen oikeassa päädyssä on pikkuisen omassa huoneessa sitten minulle sänky, jotta mieheni saa nukkua yöt ilman itkuun heräämistä. :) Ja siellä se ihanuus komeilee pinnasängyssä toistaseks.
En malta odottaa että saan pinnikseen patjat ja pikkuiselle lakanoita. Ja pääsen petaamaan sängyn pikkuiselle valmiiksi :) Ja tietty laittaa ensipupun sinne odottamaan sairaalaan lähtöä :) Tää alkaa vaan pikkuhiljaa tuntuu todellisemmalta ja todellisemmalta :) Ja en kyllä vaihtais sekuntiakaan pois ja oon maailman onnellisin että tää pikkunen on tulossa just mulle ja Lassille. Ja siis sanoin kuvaamattoman onnellinen siitä että just Lassi on tän pikkusen isä. Vaikka ollaan Lassin kanssa nuoria ja kokemattomia, mutta vanhemmuus kasvattaa ja huomaan Lassista sen että sekin todella odottaa innoissaan pikkuista, eikä tämä ole hänelle "pakkopullaa".
Tiettysti tulee ajatuksia mieleen että "onko minusta sittenkään äidiksi?" "kuinka hyvä olen äitinä?" "Millaisen lapsuuden pystyn tarjoamaan lapselle ilman miljoonia mammonaa?" "Tuleeko lapsi olemaan onnellinen kanssamme?" "Osaanko hoitaa häntä niinkun pitää?" "Osaanko kasvattaa lasta?" Niinpaljon kysymyksiä pieneen päähän joita pitäisi miettiä ja kaikkea. :/ Mutta taisin ilmaista tähän oikeastaan vain ne negatiiviset kysymykset mitkä päässäni pyörii. Tosin ne on ne jotka ovat valloittaneet suurimman osan mielestäni. On minulla toki paljon hyviäkin ajatuksia, mutta nyt kun niitä tulisi kirjoittaa niin en saa yhtään mieleeni :( Harmillista sinänsä.
Mutta jokainen ensikertaa äidiksi tuleva nainen pyörittelee saman kaltaisia kysymyksiä päässänsä ja pohdiskelee samanlaisia asioita. Vai pyöritteleekö? Mitä teillä on pyörinyt mielessä ennen vauvan syntymää ensimmäisesä raskaudessa? Ja miks ei toki muissakin. Kertokaa ihmeessä :)
Nyt on aika mennä nukkumaan. Pikkuinen masusta on ilmotellut jo jonkin aikaa että mamman olis aika painaa pääppä tyynyyn. On ollut pitkä päivä tänään. Ollaan oltu moikkaamassa ystäviä pitkästä aikaa Urjalassa.
Hyvää yötä!
<3:llä Ella ja masuasukki
Tässä kuvaa pinniksestä ja ihanasta sitteristä :)<3
Tästä kuvasta katsottuna pinniksen oikeassa päädyssä on pikkuisen omassa huoneessa sitten minulle sänky, jotta mieheni saa nukkua yöt ilman itkuun heräämistä. :) Ja siellä se ihanuus komeilee pinnasängyssä toistaseks.
En malta odottaa että saan pinnikseen patjat ja pikkuiselle lakanoita. Ja pääsen petaamaan sängyn pikkuiselle valmiiksi :) Ja tietty laittaa ensipupun sinne odottamaan sairaalaan lähtöä :) Tää alkaa vaan pikkuhiljaa tuntuu todellisemmalta ja todellisemmalta :) Ja en kyllä vaihtais sekuntiakaan pois ja oon maailman onnellisin että tää pikkunen on tulossa just mulle ja Lassille. Ja siis sanoin kuvaamattoman onnellinen siitä että just Lassi on tän pikkusen isä. Vaikka ollaan Lassin kanssa nuoria ja kokemattomia, mutta vanhemmuus kasvattaa ja huomaan Lassista sen että sekin todella odottaa innoissaan pikkuista, eikä tämä ole hänelle "pakkopullaa".
Tiettysti tulee ajatuksia mieleen että "onko minusta sittenkään äidiksi?" "kuinka hyvä olen äitinä?" "Millaisen lapsuuden pystyn tarjoamaan lapselle ilman miljoonia mammonaa?" "Tuleeko lapsi olemaan onnellinen kanssamme?" "Osaanko hoitaa häntä niinkun pitää?" "Osaanko kasvattaa lasta?" Niinpaljon kysymyksiä pieneen päähän joita pitäisi miettiä ja kaikkea. :/ Mutta taisin ilmaista tähän oikeastaan vain ne negatiiviset kysymykset mitkä päässäni pyörii. Tosin ne on ne jotka ovat valloittaneet suurimman osan mielestäni. On minulla toki paljon hyviäkin ajatuksia, mutta nyt kun niitä tulisi kirjoittaa niin en saa yhtään mieleeni :( Harmillista sinänsä.
Mutta jokainen ensikertaa äidiksi tuleva nainen pyörittelee saman kaltaisia kysymyksiä päässänsä ja pohdiskelee samanlaisia asioita. Vai pyöritteleekö? Mitä teillä on pyörinyt mielessä ennen vauvan syntymää ensimmäisesä raskaudessa? Ja miks ei toki muissakin. Kertokaa ihmeessä :)
Nyt on aika mennä nukkumaan. Pikkuinen masusta on ilmotellut jo jonkin aikaa että mamman olis aika painaa pääppä tyynyyn. On ollut pitkä päivä tänään. Ollaan oltu moikkaamassa ystäviä pitkästä aikaa Urjalassa.
Hyvää yötä!
<3:llä Ella ja masuasukki
Onko mimmoset vaunut
VastaaPoistaYhdistelmävaunut tiedossa halvalla kaverilta. :) Merkkiä en nyt muista :) Oli siinä jotakin "lisäosia" mm. kahdet renkaat ja sade-ja hyttys-suoja :) Eikös yhdistelmävaunut oo kaikkein kannattavimmat niin ei tarvi ostella rattaita koppa-ajan jälkeen erikseen? :)
Poista