sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Meidän tarina vuoden ajalta!

Heippa!

Näin me Lassin kanssa tapasimme. Kerron teille nyt kuinka, koska ja missä tapasimme Lassin kanssa ja mistä meidän rakkaustarina sai alkunsa. :)

Oli syksyinen kolee ilta/alkuyö. Päivä oli perjantai 4.10.2013. Äitini oli juuri tullut viikon kestäneeltä reissulta ja pari viikkoa aikaisemmin muuttanut tälle uudelle asuinalueelle. Menimme tuolloin perjantaina käymään äidin ja äidin miehen kanssa muutamilla. Minä limulla, koska olin kuskina :) Emme viihtyneet oikeen missään ja päätimme mennä Kivitaskuun. Minä aluksi epäröin että jaksanko sittenkään mennä kiveen vai meenkö kasperin kanssa mammimaan ja otan vielä millinkin kainalooni. (Kasperi on siis äidin koira ja milli äidin kissa) Päätin kumminkin vain jättää auton parkkiruutuun ja käyttää kasperin pisulla.

Kävelin äidin luo kivitaskuun ja olin hämilläni paikasta. 
Ensisilmäyksen arvio ovelta katsottuna: paikallisia juoppoja, ihan salee joku homo kavereineen sekä keski-iän kriiseissä pyöriviä ihmisiä sekä minä, äiti ja äidin mies. Äitini tykkää tosipaljon pelata biljardia ja siellähän ne ensimmäisenä oli. Pelaamassa bilistä. :) menin sinne ja uskallauduin ottamaan siideriä tiskiltä. Olihan baarista vain kävelymatka äidille ja autokin oli jo kotipihassa :)

Ongelma tulikin siinä. Olen ollut tuolloin viihde tupakoija ja äitini  ei tiennyt sitä ennen sitä päivää. Varovasti kerroin siitä äidilleni, jotta saisin mennä tupakalle ioman että pitää juosta kilometri metsään piiloon ja etsiä tikkuja ja purukumia. Kuten voitte arvata. Äitini ei asiasta iloinnut ja saatiin pieni draama aikaan joka kiinnitti Lassin huomion minuun ja äitiini. (Lassi oli sen "homon" kaveri) pienen sanaharkan jälkeen sain  tupakan äidin mieheltä ja menin polttamaan sitä ulos terassille. Lassi tuli sinne perässäni ja rupesi juttelemaan kanssani. Kuinka rohkeaa!! 

Siinä juteltiin ja Lassi liittyi meidän seuraan. Ja voin sanoa, että olin heti aika ihastunut Lassiin. Kyllä kannatti viedä auto pois ja mennä kivitaskuun ja kertoa äidille viihdetupakoinnistani.
 
Pariviikkoa pidettiin lassin kanssa tiiviisti yhteyttä. Tekstattiin, nähtiin ja soiteltiin :) Se oli ihan uskomattoman ihanaa aikaa. Niin paljon pieniä perhosia vatsassa. Se pari viikkoo kulu kuin siivillä ja 17.10. Äiti kysy että "no seurusteletteks te?" Mä kysyin sit Lassilta että noh seurustellaaks me vaih? 

Ja kyll molemmat oli sitä mieltä että joo. Sit me oltiin pari. Olihan se aika jännää. Perhoset lenteli vattanpohjassa edelleen ja viellä kovemmin ja olin ihan pilvissä kunnes todellisuus alko iskeen vasten kasvoja. 

Todellisuus Lassin kanssa oli yhtä ihanaa, mutta no olin viimestä vuotta opiskelemassa ja liian moni kurssi kesken. Aloin stressata ja murehtia ja sillä hetkellä tuntu että ei oo hyvä olla suhteessa. Kaikki se koulu stressi. Olishan suhde sen kestäny jos olisin ottanut Lassin tuen vastaan ja yrittänyt. Mutta ei en pystyny siihen. Pistin poikki Lassin kanssa ja parin päivän päästä aloin katumaan. Kysyin iteltäni "mitä v*ttua sä oikeen teit? Mitä sä mietit? Ootko oikeesti noin tyhmä?" 
 
Siinä meni pari viikkoo Lassin kanssa soutaen ja huovaten. Minä siis poukkoilin joka suuntaan tunteideni kanssa ja Lassi raukka joutu miettiin missä mennnään ja mitä kaikkee... Mua harmittaa yli kaiken et loukkasin ihmistä jota rakastan.

Perjantaina 25.11. Olin taas kivitaskussa. Menin sinne nähdäkseni Lassin ja jotta saisin puhua sille. Ja se tuli ♥ Aluks olin hiukan sekasin ja peloissani. En tiennyt miten olla ja uskallanko puhua Lassille. Lassin serkku Valtteri moikkas mua tuttavallisesti, vaikka olin ihan varma että sekin vihaa mua. Mutta uskallauduin pyytään Lassia jutteleen mun kanssa. Pyytelin anteeks ja kerroin mikä tähän kaikkeen oli johtanu ja kaikkee. Feidasin kaverini saadakseni jutella Lassin kanssa. Ja me juteltiin. Tai mä juttelin, selittelin ja puhuin. Lassi vaan kuunteli. Ja se kesti. Mun teki niin mieli itkee kamalasti. Onneks saatiin sovittua♥ Feidasin jopa äitini jonka tykö mun siitä piti mennä yöks. Mutta päädyin ihan muualle. Lassille♥ 
 
Kaikki oli ihanaa. Mua jännitti ja pelotti sitten mennä Lassin kavereiden tykö kun mietin mitä ne musta ajattelee. Mutta vastaanotto olikin hyvä. Lassi pyysi mua niiden kanssa sitten la 26.11. Rodeoon ja mä menin. APUA mitä siellä sit kävi. Mä menin vessaan ja tupakalle Nooran kanssa ja tulin takas ja Lassia ympäröi lauma naisia. En ikinä ikinä ikinä oo ollu niin mustasukkanen... se oli kamalaa...Kun teinityttö laitoin heti Nooralle viestiä, että apua tarviin sua nyt. Luulin heti että se oli jotain Lassin kieroo peliä. Avauduin Nooralle ja juttelin sen kanssa. "Mun kaikki tavarat on sen tykönä enkä saa niitä sieltä pois. Pelaako se jotain peliä. Miks se tekee tollain?" Sit Lassi pöllähtää paikalle ja Noora avautuu ja en muista ees mitä kaikkee se sano. Mutta sitten päästiin Lassin kaa yhteisymmärrykseen ja ilta jatku kivasti. Olihan ne vaan Lassin kavereita ne naiset. Tai yks niistä. Mutta sitten kaikki lähti siitä. 

Tavallaan se olis meidän vuosipäivä, mutta me ei lasketa sitä että oltiin 2 viikkoo erossa vaikka tekstattiin kokoajan. Tai no kokoajan ja kokoajan. Se oli hieman sekavaa aikaa mun tunteiden kanssa kun oli koulut ja kaikki. Mutta luojalle kiitos se on ohi. 



Ensimmäinen oikeasti hyvä kuva musta ja Lassista. Tää on otettu toukokuun 11 pv kun oltiin menossa Lassin enon ja hänen vaimonkanssa hulluunporoon syömää. Tai onks tääkään nyt sit järkevä? Lassi krapuloissaan ja minä yliväsyneenä :) 













 Alettiin tosi nopeesti puhuun kihloista ja yhdessä asumisesta ja kaikesta. Jopa vauvoista. Kaikki meni tosi nopeesti. Joulukuun 2013 alussa päätimme yhdessä että lopetan pillereiden syönnin. Vauva olisi tervetullut maailmaan mikäli niin olisi tarkoitettu. Mutta emme yrittäneet erityisesti saada lasta. 

24.12.2013 Jouluaatto

Lassi kosi mua<3 Tai tavallaan kosi ja kosi. Sormukset on molempien sormessa, mutta naimisiin menosta ei olla puhuttu vielä muutakun että jossainvaiheessa, mutta ei vuoden tai kahden sisällä viellä ainakaan. 



Siinä se komeilee. 43 pientä kivee 3:ssa rivissä. Ihana<3 Lassilla on hyvä korumaku. 
















1.2.2014 Virallinen avopari

Muutin tammikuun aikana Lassin tykö asuun. Päätös yhteen muuttamisesta tejtiin yhdessä ja jo joulukuun aikan irtisanoin nekalan kämpän. Ja tammikuussa suoritin muuton. Ja helmikuun eka päivä se oli virallista. Mun nimi oli myös ovessa. Onneni kukkuloilla. Kaikki tapahtu nopeesti, mutta ei se mitään. 

2.4.2014










Heikko mutta tarviiko selittää enempää. Tarkotus ei ole muodostua plussaa vaan tuohon "isompaan" ikkunaan viiva ja siinä se on eikö niin? 

















Sama testi parituntia myöhemmin. Viiva on selkeä. Ei siitä voi erehtyä. Pikkunen on siis plussattu meille 2.4. :) Tuolloin me olimme hämillämme. Ja siitä kaikki on rullaantunut tähän. Vuosi on mennyt hurahtaen ja ollaan muutettu 6.6. isompaan asuntoon. Kaikkee ollaan koettu ja raskaus edennyt hyvin. Molemmat ollaan tosi ilosia pikkusesta ja mä oon niin onnellinen kaikesta. Mulla on mies, me saadaan kohta muksu. Miehellä on kiva suku joka on vastaanottanu mut ja sitä tän tulevan pikkusen tosi hyvi. Mikä vois olla huonosti. Mulla on rakastava mies. Ja me ollaan perhe. 





Tässä teille meidän rakkaustarina ja ensimmäinen vuosi. Kiitos kun jaksoit lukee. Kommentoikaa ja kaikkee

<3:llä Ella, Lassi ja masuasukki

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti